Ennen melontaharrastuksen aloittamista

Melonta on hieno liikuntamuoto, jota voi harrastaa niin rentona luonnossa liikkumisena, retkeilynä, kuntoiluna kuin kilpaurheilunakin. Millaisesta melontaharrastuksesta sinä olet kiinnostunut? Alla muutamia asioita, joita pyydämme sinua pohtimaan.

Meloessa on kajakkia liikuteltava laiturialueella, ja kajakkiin meno ja sieltä poistuminen edellyttävät normaalia liikkuvuutta ja koordinaatiota. Kursseilla opetetaan oikeat tekniikat laituritoimintaan.

Melontaretket kestävät yleensä tunnista muutamaan tuntiin. On tärkeää, että jaksat meloa rauhallisesti tämän ajan. Melonta on vesiliikuntaa. Vaikka tarkoitus on meloa kajakissa, olosuhteet voivat muuttua ja äkillisiä tilanteita voi syntyä. Kaatuminen kajakilla on melko harvinaista, mutta kuuluu kuitenkin lajin luonteeseen. Pelastautumista takaisin kajakkiin opetetaan melontakurssilla.

Käytämme aina kelluntapukinetta – tästä ei neuvotella. Kelluntaliivistä huolimatta melojan on syytä osata uida niin, että hän pystyy pelastautumaan takaisin kajakkiin tai uimaan lähimpään rantaan.

Jos sinulla on sairaus, jotka voi vaikuttaa kykyysi toimia vesillä ja aiheuttaa sinulle vaaratilanteita, pohdi onko vointisi sellainen, että uskallat lähteä vesille. Mikään sairaus ei sinällään estä melontaharrastusta, mutta tasapainoon tai tajunnan tilaan vaikuttavat sairaudet voivat aiheuttaa turhia riskejä. Myös mahdolliset mielen sairaudet tai alttius paniikkiin voivat aiheuttaa melojalle riskejä. Jos hoitosi on kuitenkin hyvin tasapainossa, melontaa voi hyvin kokeilla. Kerro kuitenkin ohjaajalle ennen kurssin alkua sairaudestasi, niin tarvittaessa ohjaajat pystyvät auttamaan sinua nopeasti. Myös seuran toimistosta autetaan sinua pohtimaan lajin sopivuutta sinulle. Nämä keskustelut ovat aina luottamuksellisia!

On itsestään selvää, että melonta ja päihteet eivät kuulu yhteen. Ohjaajilla on oikeus poistaa ryhmästä henkilö, joka on alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alainen.

Melonnan kontraindikaatiot

• Neurologisia syitä ovat mm.
  • epilepsia
  • Sisäkorvaongelmat ja neurologiset sairaudet, jos ne vaikuttavat tasapainoon.
  • muu äkillinen tajunnan häiriö.
• Psykiatrisia syitä ovat mm.
  • huonossa tasapainossa oleva paniikkihäiriö
  • vakavat mielenterveyden häiriöt (todellisuuden tajun häiriintyminen, suisidaalisuus/vakava masennus, vainoharhaisuus)
  • psyykenlääkkeiden käyttö (suhteellinen, esim. SSRI-lääkkeet lievässä depressiossa eivät juuri vaikuta)
  • päihteiden tai huumeiden käyttö.
• Respiratorisia esteitä ovat
  • epätasapainossa oleva akuutti tai rasitusastma
  • keuhkosairauden vuoksi rajoittunut respiratorinen suorituskyky
• Kardiovaskulaarisia syitä ovat mm.
  • sydämen rytmihäiriöt, jotka lisääntyvät muutenkin immersiossa
  • sydämen vajaatoiminta
  • vasta sairastettu infarkti tai
  • korkea, hoitamaton verenpaine.
• Tuki- ja liikuntaelimistö
  • Heikko kunto on suhteellinen vasta-aihe. Kunnon pettäessä paniikkiherkkyys lisääntyy.
  • Huomattava ylipaino
• Diabetes
  • Epätasapainossa oleva insuliinihoitoinen diabetes